Perussuomalaisten Etelä-Savon piirin järjestäytymiskokous pidettiin 27.1 puheenjohtaja Raimo Heinäsen isännöimänä Eväsherkussa Mikkelissä.

Kokousta käytiin sikäli odottavan jännittyneissä tunnelmissa, että olihan seuraavana päivänä vuoden 2024 presidentinvaalien 1.kierroksen varsinainen vaalipäivä ja tulosten julkistus. Etelä-Savon piirihän oli ollut niin tapahtumien järjestäjänä sekä vaalilehtien jakajana maan kärkipäätä. (Tätä kirjoittaessa tulos selvillä, 3.sija valtakunnassa ja maakunnassa monin paikoin 2.)

Kokous käytiin jälleen hyvässä hengessä ja niinpä piirin 1.varapuheenjohtajaksi valittiin Rauni Asikainen (Savonlinna), 2.varapuheenjohtajaksi Kari Mouhu (Mäntyharju), piirisihteeriksi Kirsi Vilhunen (Mikkeli) ja vaalipäällikkönä jatkamaan sekä piirin tiedottajaksi Tuomo Määttä (Pieksämäki). Heidät kaikki valittiin yksimielisillä päätöksillä.

Erillistä keskustelua käytiin hyvinvointialueen sairaaloiden rahoituksesta, joiden rahoituksesta kannettiin huolta niin paikkakuntakohtaisella kuin alueellisellakin tasolla. Lisäksi esiin nousivat niin sairaaloiden merkityksestä pitovoimatekijänä, opiskelijoiden koulutuksessa sekä toimivan sairaalaverkoston tärkeys huoltovarmuustekijänä (etenkin jos skenaario Venäjän agressiivisesta sotilaallisesta toiminnasta konkretisoituu.)

Pieksämäellä, Lomatrion kauniin järvimaiseman äärellä pidettiin 10.12.2023 Etelä-Savon piirin Perussuomalaisten sääntömääräinen syyskokous.

Piirin tilanne todettiin hyväksi ja eheytyneeksi (“pelaamiseksi samaan maaliin”), näinollen ei ollutkaan ihme, että pitkäaikaisen puolue- ja maakunnallisen päätäntäteon kokemuksen omaava Raimo Heinänen valittiin yksimielisesti jatkamaan tuloksellista työtä myös vuodelle 2024.

Monilta pitkäaikaisilta jäseniltä tulikin kiitosta puheenvuoroissa niin Raimolle kun muullekin yhdistysväelle kiitosta piiritason toiminnan harmoonisuudesta ja “yhteen hiileen puhaltamisesta”, jonka yhtenä tunnusmerkkinä voidaan pitää, maakunnan asioita esilläpitävän ja aktiivisuudestaan kansanedustajana positiivista huomiota saaneen, Jaana Strandmanin valituksi tulemista kansanedustajaksi. Joten vaikka syksyllä 2023 joitakin eroamisia tapahtuikin, niin näillä oli piirin toimintaan lähinnä eheyttävä vaikutus.

Kokouksessa käytiin keskustelua tulevista vaaleista ja jokaisen jäsenen panoksesta siihen. Lisäksi Etelä-Savon piiri yhdessä Pohjois-Savon kanssa toteuttaa erittäin aktiivisen vaalilehtien jakelun alueillaan. (yhteensä noin 160 000 vaalilehteä!!)

Keskustelussa nousi esiin tarve tehostaa näkyvyyttä somessa sekä nuorten keskuudessa.

Terkuin,

Tumo Määttä, 2.varapj ja vaalipäällikkö Perussuomalaiset Etelä-Savon piiri

Perussuomalaiset ovat paikalla 18.8.-20.8.2023 järjestettävillä Mikkelin kalamarkkinoilla.

Paikalla myös Perussuomalaisten kansanedustajia:
– Jaana Strandman Mikkelistä paikalla 19.8. & 20.8. klo 10-14.
– Mira Nieminen Lahdesta paikalla 19.8. klo 11-14.

Kansanedustaja Jaana Strandman osallistuu myös Kehittyvä Mikkeli -paneeliin 19.8. klo 12.15.

Tervetuloa juttelemaan kansanedustajien ja paikallisten aktiivien kanssa.

Perussuomalaisten Etelä-Savon piiri kokoontui ylimääräiseen kokoukseen 6.8.2023.

Kokouksessa täydennettiin piirihallitusta; Kari Kaiponen varsinaiseksi jäseneksi ja Risto Jurvanen varajäseneksi, molemmat Savonlinnasta.

Kokouksessa valittiin myös piirin puolesta puoluevaltuustoon ehdotettavat henkilöt, jotka ovat Raimo Heinänen Mikkelistä, Antti Hölttä Mäntyharjusta ja Pekka Laitinen Savonlinnasta. He kaikki ovat pitkäaikaisia Perussuomalaisten aktiiveja.

Perussuomalaisten puoluekokous Tampereella 12.-13.8.2023 äänestää uuden puoluevaltuuston.

Eduskuntavaalitapahtuma Mikkelissä 21.1.2023.

Paikalla Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, Etelä-Savon eduskuntavaaliehdokkaat Jaana Strandman ja Sami Järvinen Mikkelistä, Krister Tynkkynen Savonlinnasta ja Kari Mouhu Mäntyharjusta, sekä muita perussuomalaisia eduskuntavaaliehdokkaita Kakkois-Suomen vaalipiiristä.

Tapahtuman aikataulu:

Telttatapahtuma kävelykadulla klo 9:30 – 11:30
Stellan Tähtitori klo 11:30 – 14:00
Riikka Purra paikalla klo 12:45 – 13:30

Perussuomalaisten Etelä-Savon piiri ry kokoontui Savonlinnassa pidettyyn syyskokoukseen 18.12.2022.

Piirikokous teki seuraavat valinnat piirihallitukseen vuodelle 2023:

Piirin puheenjohtajaksi valittiin Raimo Heinänen Mikkelistä.

Lisäksi hallitukseen valittiin:

Mikkelistä: Veikko Elo, Jaana Strandman ja Kirsi Vilhunen

Savonlinnasta: Mikko Kupiainen, Krister Tynkkynen ja Pekka Laitinen

Pieksämäeltä: Petri Ritvanen, Kimmo Immonen ja Tuomo Määttä

Mäntyharjulta: Antti Hölttä ja Jarkko Ahvenainen

Rantasalmelta: Ismo Ketokorpi

Juvalta: Veijo Teivainen

Pertunmaalta: Markku Pöyry

Etelä-Savon piirin vaalipäälliköksi vuoden 2023 eduskuntavaaleihin valittiin Tuomo Määttä Pieksänmäeltä.

Oli turhauttavaa taas todeta uutisia katsellessani, että ilmastovouhotuksen takia hallituksemme kumartelee kuuliaisesti EU:n suuntaan, kun taas samalla pyllistävät omille kansalaisilleen. Muutama esimerkki. 22.8.2022 uutisissa kerrottiin, kuinka Suomen metsien muodostama laskennallinen hiilinielu ei enää riitäkään kompensoimaan turvepelloista ja metsäkadosta syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Tästä koituu Suomelle tietenkin maksuja. Hinta voi olla Suomelle vuositalolla jopa miljardeja euroja, kun joudumme täältä ”metsän keskeltä” ostamaan hiilikompensaatioita muista EU maista.

Hiilinielujen laskentatavoissa on paljon ristiriitoja. Otetaan esimerkiksi suomalainen suo. Suomen maan pinta-alasta on noin kolmannes suota. Suunnilleen puolet tästä on ojittamatonta, jonka pitäisi kaiken järjen mukaan laskea hiilinieluksi. Tämä myös sen takia, että suo on täynnä turvetta, joka taas lasketaan hiilipäästöksi, kun sitä poltetaan kaukolämpölaitoksissamme. Eli tässä ristiriidassa suomalaisilta on kielletty oma kotimainen polttoaine, mutta jos suojelemme suomme, ei se kuitenkaan kelpaa EU:n laskennoissa myöskään hiilinieluksi.

Tuleva talvi, EU:n laajuinen energiapula ja hiilipäästölaskennat ovat myös hankala yhtälö. Nykyisen sotatilanteen takia venäläistä puuta emme halua tuoda Suomeen poltettavaksi, ja se puu pitää tietenkin korvata omista metsistämme. Torpat pitää saada lämpimäksi, ettei rupea palelemaan. Kyllä siinä nousee karvat pystyyn, jos ruvetaan vielä rajoittamaan hakkuita tällaisessa tilanteessa ja sen lisäksi sälytetään suomalaisille roimat hiilikompensaatiolaskut kaupan päälle.

Elämä tehdään tavallisille suomalaisille hyvin vaikeaksi ja kalliiksi. Meidän pitäisi voida luottaa siihen, että meidän tavallisten kunnollisten suomalaisten etua ajetaan EU:ssa, eikä tehdä meistä kohtuuttomien vaatimusten ja vääristävien laskelmien takia koko EU:n maksumiehiä. Teemme työtä, maksamme veromme, olemme kuuliaisia ja kunnollisia kansalaisia. Suomen nykyinen hallitus ei ole kuitenkaan hoitanut omaa osuuttaan, eli valvonut kansalaistensa etua niin kuin sen pitäisi. Tähän on tultava muutos.

Sami Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (ps)

Kansanedustajaehdokas

Piirihallitus kokoontui 12.1.2020 Mikkelissä järjestäytymiskokoukseen.

Valittiin piirin 1. varapuheenjohtajaksi Raimo Heinänen Mikkelistä ja 2. varapuheenjohtajaksi Susanna Vauhkonen Pieksämäeltä. Piirisihteerinä ja taloudenhoitajana jatkaa Anne Korhola Ristiinasta.

Piirihallitukseen perustettiin kolme toimikuntaa.

Vaalitapahtumatoimikunta, jonka kokoonkutsujana toimii Kansanedustaja Ano Turtiainen

PS-naiset yhteistyötoimikunta, kokoonkutsujana Susanna Vauhkonen

PS-nuoret yhteistyötoimikunta, kokoonkutsujana Raimo Heinänen

Piiri järjestää vaalitapahtumia, varsinkinkin pienemmissä kunnissa. Näihin tapahtumiin kutsutaan kuntalaisia mainonnalla ja jakamalla Perussuomalainen -lehteä tehostetusti. Tapahtumassa on mukana piirin, nuorten ja naisten edustajia. Lisäksi pyritään saamaan “vetonaulaksi” oman vaalipiirin kansanedustaja tai puoluejohtoa. Ensimmäinen tällainen tapahtuma on Sulkavalla Muikkukukossa 15.2. klo 12-16.

Perussuomalaisten Etelä-Savon piirin syyskokous pidettiin 29.12.2019 Juvalla. Kokouksessa käsiteltiin säänömääräiset asiat sekä muut kokouskutsussa ilmoitetutut asiat.

Etelä-Savon piirin vuoden 2020 puheenjohtajaksi valittiin Pekka Laitinen, Savonlinna.

Piiriyhdistys pitää järjestäytymiskokouksen tammikuussa, jonka jälkeen tiedotamme vuoden 2020 hallituksen luottamustehtävistä.

Lisätietoja:

Pekka Laitinen
Puheenjohtaja
0505282810
nll.raksa05@nullgmail.com

AKTIIVIMALLI REILUKO?

Aktiivimalli puhuttaa. Alun alkujaan mallihan on kehitetty latvasta juuristoon-ajatuksella. Aktiivimalli vahvistaa käsitystä: ensin tehdään ja sitten ajatellaan. Puolustuskyvyttömiltä on helppo viedä “tuhkatkin pesästä.” Niin tässäkin asiassa. Onko oikein, että hallituksen huonon päätöksenteon seurauksena eri-ikäiset ilman työtä olevat syyllistetään vain saamattomaksi passiivisten joukoksi. Onko aktiivimalli vuoronumeron pyörittelyä työttömän käsissä työnvälityksen penkillä? Tai, että hän istuu kirjoittamassa ja lähettämässä työhakemuksia kaiket päivät. Joten herää kysymys, onko ilman työtä olevalla muuta elämää? Puhumattakaan ilmantyötä olevalle lankeavasta paperiviidakosta.

Kunnat ovat erilaisessa asemassa, mutta aktiivimalli on rakennettu samanlaisena koko Suomen työttömille. Aktiivimalli ei tue työllistämistä tasapuolisesti. Erityisesti niissä kunnissa, joissa on alhainen työllisyysprosentti.

Kun ilman työtä olevan hankkii aktiivisuutta, on tarkoituksen mukaista, ettei 4,6 prosentin vähennys toteudu. 4,6 prosenttia voi olla kannustuslisänä. 4,6 prosenttia on se osuus, joka otetaan pois työttömyysturvasta, mikäli työttömälle suunnatut aktiivimalliin liitetyt toimet eivät toteudu.

Aktiivimallia voisi kehittää seuraavilla tavoilla. Esimerkiksi työnhakuprosessi kartuttaa aktiivisuuskorttia ja siinä osana työnhaku ja mahdollinen työhaastattelu, joka työllistää tai ei. Ilman työtä oleva voi jalkautua eri firmoihin ja mahdollisesti työllistyä. Tätä toimintatapaa toteutetaan jo sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaali- ja terveysala on Pieksämäellä hyvin työllistävä. Työttömät voivat kartuttaa aktiivisuuskorttia toimimalla esimerkiksi eri-ikäisten yksinäisten kanssakulkijana. Työnantaja voi tarjota rekrytointipäiviä, jonka aikana ilman työtä olevat ja työnantaja kohtaavat. Työantajalla ja työntekijällä on mahdollisuus tutustua ja päivän aikana voi tapahtua perehdytystä. Työllistä-kaveri, toinen ilman työtä oleva mahdollistaa omilla aktiivisilla toimillaan muun alan työnhakijan työllistymistä.

Etelä-Savon alueella on maa- ja metsätalouden toimijoita ja ilman työtä olevat voisivat kartuttaa aktiivisuuskorttiaan työskentelemällä ohjatusti maa- ja metsätaloustoimijan kanssa esimerkiksi lammastalous ja metsäalalla. Näistäkin on mahdollisuus saada todistus ja työllistyä. Näin karttuu aktiivisuuskortti.

Aktiivisuuskortti on kortti, johon kirjautuu työnhakijan reaaliaikainen aktiivisuus työhaussa. Digitaalijärjestelmä mahdollistaa kortin käytön. Järjestelmä on nykydigitalisaationa erityisen helppo toteuttaa.

Työnhakijan työtiedot kirjautuvat aktiivirekisteriin, jota työnantajat voivat hyödyntää etsiessään työntekijöitä. Aktiivisuusrekisterin ylläpitäjänä toimii entinen työtön, jonka rekisteri on työllistänyt. Rekisterin ylläpitäjällä on käytössään chat-yhteys nopeaan yhteydenpitoon. Rekisteriin on kirjattu kaikki työnhakijan työtiedot, ilman palkkaakin sisältävät työtehtävät.

Aktiivimalliin liittyviä kehittämistoimia voisi laajentaa koko Etelä-Savon, mahdollisen tulevan maakunnan alueella.

Karin Karjalainen

Mervi Eskelinen

Pieksämäki

UNOHTUUKO YKSILÖ?

Koko valtakunnantasolla on havaittavissa sosiaali- ja terveyspalveluiden pirstaloitumista ja yksilön mahdollisuutta vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Yksilö on haasteellisessa tilanteessa. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden hahmottaminen ja palvelun saaminen yksilöille on entisestään vaikeutumassa

Lapsiperheiden ja yksinhuoltajien tilanne Pieksämäen alueella on pitkään puhututtanut. Pieksämäen alueelle toivoisimme matalankynnyksen kohtaamispaikkaa yksinhuoltajille ja lapsiperheille. Pieksämäellä on tyhjillään olevia kiinteistöjä. Näitä tiloja voisi hyödyntää matalan kynnyksen kohtaamispaikkana.

Yksilön heikko taloudellinen tilanne ja muut elämän hyvinvointia vähentävät tekijät eriarvoistavat yksilöä. Tämä on herättänyt meissä kysymyksen, miten yksilönä tulee kuulluksi ja miten vaikuttaa Pieksämäen kehittämiseen?

Pieksämäellä on yleisesti heikohko työllisyystilanne. Poikkeuksena sosiaali- ja terveysala, jossa on hyvä työvoimakysyntä. On tärkeää turvata myös uusien kuntalaisten mahdollisuudet asua ja elää paikkakunnalla. Paljon puhuttu aktiivimalli ei toivotusti vaikuta Pieksämäellä. Tämä malli ei riittävästi huomioi yksilön aktiivisuutta työnhaussa. Yhtenä kehittämisideana on yksilön aktiivisuuden dokumentoituminen aktiivisuuskortin avulla.

Pieksämäen alueella on tunnetusti suuri määrä kotona asuvia ikääntyviä ja heidän hyvinvointinsa tulisi turvata. Haja-asutusalueella asuvien hyvinvointierojen ehkäisynä voisi olla esimerkiksi arjen koordinaattori. Koordinaattorin tehtävänä on kartoittaa ja järjestää ikääntyvän asumiseen, ympäristöön ja niihin liittyviä palveluita. Hänellä olisi monipuolinen ja kattava kuva Pieksämäen seudun eri sektoreiden palveluista ja hän verkostoituisi eri palveluiden tarjoajien kanssa. On tärkeää, että koordinaattorilla on ymmärrys yksityisyydensuojasta ja tietosuojasta. Nämä korostuvat tämän päivän yksilöasiakastyössä.

Yksilö ei unohdu, jos hän voi osallistua oman hyvinvointinsa edistämiseen. Kunnallisessa päätöksenteossa yksilöllä on vaikutusmahdollisuus valtuustoaloitteiden avulla. Otamme mielellään vastaan Pieksämäkeä kehittäviä näkökulmia.

Karin Karjalainen

kaarin.karjalainen@nulljippii.fi

Mervi Eskelinen

eskelinen2017@nullgmail.com

julkaistu 14.3.2018 | päivitetty 14.3.2018

https://www.sosteri.fi/essotella-ja-sosterilla-yhteinen-ymmarrys-kirurgian-tyonjaosta/

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri ovat sopineet kirurgian työnjaon valmistelun linjauksista. Sairaanhoitopiirien toimielimien puheenjohtajat ja viranhaltijat ovat linjanneet, että ensisijaisena valmisteluvaihtoehtona on tekonivelkirurgian keskittäminen Savonlinnaan ja päivystys-, syöpä- ja muun pehmytosakirurgian keskittäminen vastaavasti Mikkeliin.

Savonlinnan ja Mikkelin keskussairaaloiden työnjako tehdään keskittämisasetuksen mukaisesti. Työnjaolla päivystykset turvataan molemmissa keskussairaaloissa. Samalla tavoitteena on, että maakunnan asukkaat tulevat hoidetuiksi mahdollisimman pitkälti oman maakunnan keskussairaaloissa, ja että samalla pystytään pitämään kustannukset kohtuullisella ja kilpailukykyisellä tasolla.

– Työnjako todellakin kannattaa. Ilman työnjakoa Mikkelistä siirtyisi suoraan 580 toimenpidettä maakunnan ulkopuolelle, ja Savonlinnasta vastaavasti 470. Tämän kustannusvaikutus olisi ainakin noin 10 miljoonaa euroa vuositasolla, kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro Sosterista sanoo.

– Meillä on vain voitettavaa tässä asiassa. Jos yhteistyömalliin ei mentäisi, se vaikeuttaisi monin tavoin keskussairaaloiden toimintaa. Erityisen suuri huolen aihe olisi päivystysten toimivuus, kuntayhtymäjohtaja Risto Kortelainen Essotesta sanoo.

Sairaanhoitopiirien hallitukset tekevät päätökset työnjaosta sekä työnjaon toteuttamisen aikataulusta huhtikuussa. Samalla annetaan valmisteluohje muutoksen hallinnolliseen toteuttamiseen. Voimaan työnjako tulee syksyn aikana.

Kirurgian työnjaossa Savonlinnan keskussairaalaan keskitetään ennalta suunniteltua kirurgiaa, kuten tekonivelleikkauksia, joita ovat mm. lonkka- ja polvinivelproteesileikkaukset.

Mikkelin keskussairaalaan keskitetään päivystys-, syöpä ja muuta pehmytosakirurgiaa sekä selkäkirurgiaa. Pehmytosakirurgiaa ovat rintarauhaskirurgia ja paksusuolileikkaukset, kuten paksusuolisyövät. Mikkelissä synnytykset tarvitsevat tuekseen vahvan pehmytosakirurgian osaamisen.

– Nyt toteutettavat uudistukset vievät osaltaan eteenpäin myös maakunta- ja sote-uudistusta Etelä-Savon maakunnassa. Asiakkaan kannalta työnjaossa keskeistä on, että yhteyttä voi aina ottaa omaan, tuttuun terveydenhuollon yksikköön, joka ohjaa eteenpäin jatkohoitoon. Tavoitteena on rakentaa hyvä ja asiakaslähtöinen maakunnallinen malli, Kortelainen ja Peitsaro toteavat.

Lisätietoja

Panu Peitsaro, kuntayhtymäjohtaja Sosteri, p. 044 417 3333
Risto Kortelainen, kuntayhtymäjohtaja, Essote, p. 050 522 8677

Perussuomalaisten piiri ry piti syyskokouksensa 9.12.2017 Savonlinnassa.

Vuoden 2018 puheenjohtajaksi valittiin Jari Rajapolvi, Pieksämäeltä.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2018 on julkaistu:

KANSALLINEN ETU JA SISÄINEN SOLIDAARISUUS

Työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta suomalaisille

Kansallinen etu on aina perussuomalaisen politiikan lähtökohta. Sisäinen solidaarisuus on sitä, että suomalaiset ovat keskenään samalla viivalla toisistaan huolta pitäen. Perussuomalaiset tarjoavat työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta. Ketään ei jätetä yksin, tehdään kansalaisen oikeudentajua vastaavia päätöksiä ja mahdollistetaan hyvät edellytykset työlle ja yrittämiselle

Perussuomalaisessa vaihtoehdossa on viisi pakettia.

Ensimmäinen paketti on asumisen halpuutuksen paketti. Jotta suomalaisilla on jatkossakin varaa asua, tarvitaan muun muassa mutkatonta asuintuotantoa, muuttoavustuspaketti ja kohtuuhintaista energiaa. Perussuomalaiset haluaa järkeistää kaavoitusbyrokratiaa ja selkeyttää rakennusmääräyksiä. Rakennusmääräyksissä on myös osasyy homeongelmiin.

Lisäksi puutumme sähkön siirtohinnoitteluun laskemalla sähkönsiirron tuottovaadetta emmekä korota lämmityspolttoaineiden veroa.

Toinen paketti panostaa yrittäjyyteen, työllisyyteen ja koulutukseen. Perussuomalaiset haluaa parantaa yrittäjyyden edellytyksiä ja helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä. Haluammekin luoda työtilimallin, joka vapauttaa aloittavan yksinyrittäjän työllistävästä byrokratiasta. Lisäksi yrittäjät saavat apua muun muassa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamisesta ja kotitalousvähennyksen korottamisesta.

Työllisyys paranee sääntelyn purkamisella, pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllisyysohjelmalla, matkailunedistämispaketilla ja oppisopimuskoulutuksen Mestari-kisälli –mallilla. Lisäksi helpotamme. maatalouden ahdinkoa luomalla satovahinkovakuutusrahaston ja tukemalla lomitusta.

Koulutukseen ja tutkimukseen perussuomalaiset antaa tukea muun muassa ammatillisen- ja korkeakoulutuksen lisäresursointiin. Myös ryhmäkokojen pienentämiseksi osoitetaan määräraha ja vapaaehtoista kielivalintaa halutaan laajentaa.

Koti, hoiva ja hoito on perussuomalaisten kolmas paketti. Vaihtoehdollamme pieni- ja keskituloisille lapsiperheille jää jopa merkittävästi enemmän rahaa käyttöön. Nuorisopaketti huolehtii lasten ja nuorten mielenterveydestä ja jaksamisesta.

Annamme vaihtoehdossamme arvokkaan vanhuuden panostamalla muun muassa henkilöstömitoitukseen ja omaishoitajille. Puutumme myös eläkeläisköyhyyteen kohtuullistamalla lääkekustannuksia ja keventämällä verotusta.

Perumme kansaneläkeindeksiin sidottujen tukien indeksijäädytykset. Tämä auttaa monia eläkeläisistä lapsiperheisiin ja sairaisiin.

Turvallisuudesta emme tingi. Tämä paketti sisältää resursseja poliisille, tullille, rajavartiolaitokselle ja oikeuslaitokselle. Kansalaisen oikeusturva ja turvallisuus vaativat näitä panostuksia. Otamme myös asevelvolliset sotilaiden tapaturmasuojan piiriin.

Toimenpidepaketti on viiden paketti. Siinä tarjoamme esimerkiksi perussuomalaisen kehitysyhteistyömallin, joka säästää suorasta valtion tuesta jatkossa jopa 550 miljoonaa euroa, mutta joka antaa mahdollisuuden merkittävästi kasvattaa kehitysavun vaikuttavuutta antamalla veronmaksajille suoran vaikutusmahdollisuuden.

Maahanmuuttopolitiikan alueella säästämme reilusti turvapaikkaturismin aiheuttamista kohtuuttomista kuluista. Vaadimme, että hallitus noudattaa omaa toimenpideohjelmaansa vuodelta 2015 täysimääräisesti.

Varallisuusveroa keräämme varakkaimmalta kymmenykseltä ja laitamme suursäätiöt ja –yhdistykset verolle oikeudenmukaisen veropohjan laajentamiseksi. Uudistus koskee ainoastaan varakkaita säätiöitä ja yhdistyksiä, joilla on yli 100 000 euron pääomatulot. Uudistuksen ulkopuolella olisivat Linnanmäkeä pyörittävän Lasten Päivän Säätiön kaltaiset hyväntekeväisyystoimijat.

Ylen toimintaa tehostamme vaihtoehdossamme niin, että veronmaksajien rahoja kuluu 50 miljoonaa vähemmän.