Kirjoitettu 18.5.2018

AJATUSRIKOSTA VAI SANANVAPAUTTA

AJATUSRIKOSTA VAI SANANVAPAUTTA?

 

Suomalaisessa yhteiskunnassa näyttää vallitsevan hiljennetty sananvapaus. Miten kaunistella sanaa vappu? Vapun aikaan somessa oli useampia ”Hyvää Vapun”-toivotuksia eliminoitu ja rangaistu estoilla. Tilanne muistuttaa George Orwellin kuvausta epätoivottavasta tulevaisuuden yhteiskunnasta. Monet kirjassa ”Vuonna 1984” kuvatut ilmiöt ovat toteutuneet länsimaisessa demokratiassa. Mystinen Iso veli valvoo ja tarkkailee ihmisten julki tuomia ajatuksia. Onko Suomen perustuslaki menettänyt merkityksensä? Tasa-arvoa ja sananvapautta edisti esimerkiksi se, että naiset saivat ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1906 yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Onko tulevaisuuden näkymä se, että 112 vuotta kestänyt helminauha katkeaa?

 

Perustuslaissa on maininta ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.” Kritiikki, vastakkainasettelu ja kyseenalaistaminen ovat osana toimivaa demokratiaa. Tulisi kavahtaa Orwellin kuvaamaa ”ryhmäajattelun uhriksi” joutumista.

 

Sanaa vappu tai mitä tahansa sanaa tai virkettä voi pitää suvaitsemattomana. Kun somessa kirjoittaa Vapusta henkilönä tai kalenterijuhlana, voi seurauksena olla sananvapauden esto eli ”banni.” Ihmisten välinen vuorovaikutus estyy, jos ei enää voi toivottaa luontevasti vappua. Mitä on elämä ilman kalenterijuhlien toivotusta? Vappua on juhlittu suomalaisessa yhteiskunnassa keskiajalta asti. Se on tullut osaksi suomalaista kulttuuria.

 

Mediassa on näkynyt myös paljon Suomen yhteiskunnallisen tilanteen kyseenalaistamista. Poliittiset päätökset ovat saaneet aikaan, että köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat, raha menee rahan luo. Steinin sanalasku ”Raha on ikuista, vain taskut vaihtuvat” voi joku päivä olla bannin arvoinen.

 

Norbert Wiener kuvaa osuvasti ”Mitä enemmän otamme maailmalta, sitä vähemmän jätämme sille. Lopulta meidän on pakko maksaa velkamme juuri sillä hetkellä, joka saattaa olla melko sopimaton voidaksemme elää edelleen.” Tietyt maat ovat jo erityisen köyhiä hyväksyttäessä Euroopan unioniin. Käytännössä tämä yhtälö aiheuttaa kuluerää kaikille muille EU:n maille. Suomen nettomaksu vuonna 2014 oli 800 miljoonaa euroa.

 

Edellä mainittua saatetaan pitää sopimattomana puheenaiheena ja se voi johtaa sananvapauden menettämiseen. Sananvapauden suvaitsemattomuutta voi olla mikä tahansa sana, sananparsi tai lause.

 

Onko sananvapaus muuttumassa ajatusrikokseksi?

 

 

Karin Karjalainen, Bioanalyytikko, YTM, HTT:n jatko-opiskelija

Mervi Eskelinen, Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, THM, Ammatillisten aineiden opettaja

Pieksämäki Perussuomalaiset Naiset

 

 

 

 

 

Kirjoitettu 30.4.2018

VAPPU PUHEITA

HELSINKI

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho, Snellmanin patsas, Snellmaninkatu, Helsinki 1.5 klo 12.00 alkaen. Puhujina myös Helsingin PS-nuortenOskar Viding, Helsingin piirin puheenjohtaja Markku Saarikangas ja kansanedustaja Mika Raatikainen.

PORI

Varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari – Promenadikeskuksen ja Sokoksen viereinen kävelykatu. Pori, 1.5 klo 12.00.

JYVÄSKYLÄ

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi – Kirkkopuiston yläkulmassa Jyväskylä 1.5. klo 12.00.

KOTKA

Kolmas varapuheenjohtaja Juho Eerola – Kotkantori Kotka 1.5. klo 11.00.

KIRKKONUMMI

Poliittinen suunnittelija Riikka Purra – Kirkkonummen Vapputori 1.5. klo 12.00.

MIKKELI

Kansanedustaja Jani Mäkelä – Mikkelin torilla 1.5. klo 12:30-14:00, puhe noin 13:00.

HYVINKÄÄ

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri – Hyvinkään kauppatorin esiintymislavalla (Kauppatori 1) 1.5. Hyvinkää kello 13.00.

TURKU

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ville Tavio – Wäinö Aaltosen museon edessä, Itäinen rantakatu 38, 1.5 Turku klo 12.00.

TAMPERE

Eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Sami Savio – Kauppakadun ja Kuninkaankadun risteyksessä (Kauppakatu 8) Tampere 1.5. klo 12.00.

SUOMEN UUTISET

 

Kirjoitettu 21.4.2018

AKTIIVIMALLI REILUKO?

AKTIIVIMALLI REILUKO?

Aktiivimalli puhuttaa. Alun alkujaan mallihan on kehitetty latvasta juuristoon-ajatuksella. Aktiivimalli vahvistaa käsitystä: ensin tehdään ja sitten ajatellaan. Puolustuskyvyttömiltä on helppo viedä ”tuhkatkin pesästä.” Niin tässäkin asiassa. Onko oikein, että hallituksen huonon päätöksenteon seurauksena eri-ikäiset ilman työtä olevat syyllistetään vain saamattomaksi passiivisten joukoksi. Onko aktiivimalli vuoronumeron pyörittelyä työttömän käsissä työnvälityksen penkillä? Tai, että hän istuu kirjoittamassa ja lähettämässä työhakemuksia kaiket päivät. Joten herää kysymys, onko ilman työtä olevalla muuta elämää? Puhumattakaan ilmantyötä olevalle lankeavasta paperiviidakosta.

Kunnat ovat erilaisessa asemassa, mutta aktiivimalli on rakennettu samanlaisena koko Suomen työttömille. Aktiivimalli ei tue työllistämistä tasapuolisesti. Erityisesti niissä kunnissa, joissa on alhainen työllisyysprosentti.

Kun ilman työtä olevan hankkii aktiivisuutta, on tarkoituksen mukaista, ettei 4,6 prosentin vähennys toteudu. 4,6 prosenttia voi olla kannustuslisänä. 4,6 prosenttia on se osuus, joka otetaan pois työttömyysturvasta, mikäli työttömälle suunnatut aktiivimalliin liitetyt toimet eivät toteudu.

Aktiivimallia voisi kehittää seuraavilla tavoilla. Esimerkiksi työnhakuprosessi kartuttaa aktiivisuuskorttia ja siinä osana työnhaku ja mahdollinen työhaastattelu, joka työllistää tai ei. Ilman työtä oleva voi jalkautua eri firmoihin ja mahdollisesti työllistyä. Tätä toimintatapaa toteutetaan jo sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaali- ja terveysala on Pieksämäellä hyvin työllistävä. Työttömät voivat kartuttaa aktiivisuuskorttia toimimalla esimerkiksi eri-ikäisten yksinäisten kanssakulkijana. Työnantaja voi tarjota rekrytointipäiviä, jonka aikana ilman työtä olevat ja työnantaja kohtaavat. Työantajalla ja työntekijällä on mahdollisuus tutustua ja päivän aikana voi tapahtua perehdytystä. Työllistä-kaveri, toinen ilman työtä oleva mahdollistaa omilla aktiivisilla toimillaan muun alan työnhakijan työllistymistä.

Etelä-Savon alueella on maa- ja metsätalouden toimijoita ja ilman työtä olevat voisivat kartuttaa aktiivisuuskorttiaan työskentelemällä ohjatusti maa- ja metsätaloustoimijan kanssa esimerkiksi lammastalous ja metsäalalla. Näistäkin on mahdollisuus saada todistus ja työllistyä. Näin karttuu aktiivisuuskortti.

Aktiivisuuskortti on kortti, johon kirjautuu työnhakijan reaaliaikainen aktiivisuus työhaussa. Digitaalijärjestelmä mahdollistaa kortin käytön. Järjestelmä on nykydigitalisaationa erityisen helppo toteuttaa.

Työnhakijan työtiedot kirjautuvat aktiivirekisteriin, jota työnantajat voivat hyödyntää etsiessään työntekijöitä. Aktiivisuusrekisterin ylläpitäjänä toimii entinen työtön, jonka rekisteri on työllistänyt. Rekisterin ylläpitäjällä on käytössään chat-yhteys nopeaan yhteydenpitoon. Rekisteriin on kirjattu kaikki työnhakijan työtiedot, ilman palkkaakin sisältävät työtehtävät.

Aktiivimalliin liittyviä kehittämistoimia voisi laajentaa koko Etelä-Savon, mahdollisen tulevan maakunnan alueella.

 

Karin Karjalainen

Mervi Eskelinen

Pieksämäki

 

 

 

Kirjoitettu 21.3.2018

UNOHTUUKO YKSILÖ?

UNOHTUUKO YKSILÖ?

 

Koko valtakunnantasolla on havaittavissa sosiaali- ja terveyspalveluiden pirstaloitumista ja yksilön mahdollisuutta vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Yksilö on haasteellisessa tilanteessa. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden hahmottaminen ja palvelun saaminen yksilöille on entisestään vaikeutumassa

Lapsiperheiden ja yksinhuoltajien tilanne Pieksämäen alueella on pitkään puhututtanut. Pieksämäen alueelle toivoisimme matalankynnyksen kohtaamispaikkaa yksinhuoltajille ja lapsiperheille. Pieksämäellä on tyhjillään olevia kiinteistöjä. Näitä tiloja voisi hyödyntää matalan kynnyksen kohtaamispaikkana.

Yksilön heikko taloudellinen tilanne ja muut elämän hyvinvointia vähentävät tekijät eriarvoistavat yksilöä. Tämä on herättänyt meissä kysymyksen, miten yksilönä tulee kuulluksi ja miten vaikuttaa Pieksämäen kehittämiseen?

Pieksämäellä on yleisesti heikohko työllisyystilanne. Poikkeuksena sosiaali- ja terveysala, jossa on hyvä työvoimakysyntä. On tärkeää turvata myös uusien kuntalaisten mahdollisuudet asua ja elää paikkakunnalla. Paljon puhuttu aktiivimalli ei toivotusti vaikuta Pieksämäellä. Tämä malli ei riittävästi huomioi yksilön aktiivisuutta työnhaussa. Yhtenä kehittämisideana on yksilön aktiivisuuden dokumentoituminen aktiivisuuskortin avulla.

Pieksämäen alueella on tunnetusti suuri määrä kotona asuvia ikääntyviä ja heidän hyvinvointinsa tulisi turvata. Haja-asutusalueella asuvien hyvinvointierojen ehkäisynä voisi olla esimerkiksi arjen koordinaattori. Koordinaattorin tehtävänä on kartoittaa ja järjestää ikääntyvän asumiseen, ympäristöön ja niihin liittyviä palveluita. Hänellä olisi monipuolinen ja kattava kuva Pieksämäen seudun eri sektoreiden palveluista ja hän verkostoituisi eri palveluiden tarjoajien kanssa. On tärkeää, että koordinaattorilla on ymmärrys yksityisyydensuojasta ja tietosuojasta. Nämä korostuvat tämän päivän yksilöasiakastyössä.

Yksilö ei unohdu, jos hän voi osallistua oman hyvinvointinsa edistämiseen. Kunnallisessa päätöksenteossa yksilöllä on vaikutusmahdollisuus valtuustoaloitteiden avulla. Otamme mielellään vastaan Pieksämäkeä kehittäviä näkökulmia.

Karin Karjalainen

kaarin.karjalainen@nulljippii.fi

Mervi Eskelinen

eskelinen2017@nullgmail.com

 

Kirjoitettu 17.3.2018

Essotella ja Sosterilla on yhteinen ymmärrys kirurgian työnjaosta

julkaistu 14.3.2018 | päivitetty 14.3.2018

https://www.sosteri.fi/essotella-ja-sosterilla-yhteinen-ymmarrys-kirurgian-tyonjaosta/

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri ovat sopineet kirurgian työnjaon valmistelun linjauksista. Sairaanhoitopiirien toimielimien puheenjohtajat ja viranhaltijat ovat linjanneet, että ensisijaisena valmisteluvaihtoehtona on tekonivelkirurgian keskittäminen Savonlinnaan ja päivystys-, syöpä- ja muun pehmytosakirurgian keskittäminen vastaavasti Mikkeliin.

Savonlinnan ja Mikkelin keskussairaaloiden työnjako tehdään keskittämisasetuksen mukaisesti. Työnjaolla päivystykset turvataan molemmissa keskussairaaloissa. Samalla tavoitteena on, että maakunnan asukkaat tulevat hoidetuiksi mahdollisimman pitkälti oman maakunnan keskussairaaloissa, ja että samalla pystytään pitämään kustannukset kohtuullisella ja kilpailukykyisellä tasolla.

– Työnjako todellakin kannattaa. Ilman työnjakoa Mikkelistä siirtyisi suoraan 580 toimenpidettä maakunnan ulkopuolelle, ja Savonlinnasta vastaavasti 470. Tämän kustannusvaikutus olisi ainakin noin 10 miljoonaa euroa vuositasolla, kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro Sosterista sanoo.

– Meillä on vain voitettavaa tässä asiassa. Jos yhteistyömalliin ei mentäisi, se vaikeuttaisi monin tavoin keskussairaaloiden toimintaa. Erityisen suuri huolen aihe olisi päivystysten toimivuus, kuntayhtymäjohtaja Risto Kortelainen Essotesta sanoo.

Sairaanhoitopiirien hallitukset tekevät päätökset työnjaosta sekä työnjaon toteuttamisen aikataulusta huhtikuussa. Samalla annetaan valmisteluohje muutoksen hallinnolliseen toteuttamiseen. Voimaan työnjako tulee syksyn aikana.

Kirurgian työnjaossa Savonlinnan keskussairaalaan keskitetään ennalta suunniteltua kirurgiaa, kuten tekonivelleikkauksia, joita ovat mm. lonkka- ja polvinivelproteesileikkaukset.

Mikkelin keskussairaalaan keskitetään päivystys-, syöpä ja muuta pehmytosakirurgiaa sekä selkäkirurgiaa. Pehmytosakirurgiaa ovat rintarauhaskirurgia ja paksusuolileikkaukset, kuten paksusuolisyövät. Mikkelissä synnytykset tarvitsevat tuekseen vahvan pehmytosakirurgian osaamisen.

– Nyt toteutettavat uudistukset vievät osaltaan eteenpäin myös maakunta- ja sote-uudistusta Etelä-Savon maakunnassa. Asiakkaan kannalta työnjaossa keskeistä on, että yhteyttä voi aina ottaa omaan, tuttuun terveydenhuollon yksikköön, joka ohjaa eteenpäin jatkohoitoon. Tavoitteena on rakentaa hyvä ja asiakaslähtöinen maakunnallinen malli, Kortelainen ja Peitsaro toteavat.

Lisätietoja

Panu Peitsaro, kuntayhtymäjohtaja Sosteri, p. 044 417 3333
Risto Kortelainen, kuntayhtymäjohtaja, Essote, p. 050 522 8677

Kirjoitettu 13.12.2017

Presidenttivaalikiertueella Laura Huhtasaari Etelä-Savossa 16.12.2017

Kirjoitettu 11.12.2017

Kuulumisia

Perussuomalaisten piiri ry piti syyskokouksensa 9.12.2017 Savonlinnassa.

Vuoden 2018 puheenjohtajaksi valittiin Jari Rajapolvi, Pieksämäeltä.

 

Kirjoitettu 1.12.2017

Lauran vaalikampanjan avaus!

Kirjoitettu 14.11.2017

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2018

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2018 on julkaistu:

KANSALLINEN ETU JA SISÄINEN SOLIDAARISUUS

Työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta suomalaisille

Kansallinen etu on aina perussuomalaisen politiikan lähtökohta. Sisäinen solidaarisuus on sitä, että suomalaiset ovat keskenään samalla viivalla toisistaan huolta pitäen. Perussuomalaiset tarjoavat työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta. Ketään ei jätetä yksin, tehdään kansalaisen oikeudentajua vastaavia päätöksiä ja mahdollistetaan hyvät edellytykset työlle ja yrittämiselle

Perussuomalaisessa vaihtoehdossa on viisi pakettia.

Ensimmäinen paketti on asumisen halpuutuksen paketti. Jotta suomalaisilla on jatkossakin varaa asua, tarvitaan muun muassa mutkatonta asuintuotantoa, muuttoavustuspaketti ja kohtuuhintaista energiaa. Perussuomalaiset haluaa järkeistää kaavoitusbyrokratiaa ja selkeyttää rakennusmääräyksiä. Rakennusmääräyksissä on myös osasyy homeongelmiin.

Lisäksi puutumme sähkön siirtohinnoitteluun laskemalla sähkönsiirron tuottovaadetta emmekä korota lämmityspolttoaineiden veroa.

Toinen paketti panostaa yrittäjyyteen, työllisyyteen ja koulutukseen. Perussuomalaiset haluaa parantaa yrittäjyyden edellytyksiä ja helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä. Haluammekin luoda työtilimallin, joka vapauttaa aloittavan yksinyrittäjän työllistävästä byrokratiasta. Lisäksi yrittäjät saavat apua muun muassa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamisesta ja kotitalousvähennyksen korottamisesta.

Työllisyys paranee sääntelyn purkamisella, pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllisyysohjelmalla, matkailunedistämispaketilla ja oppisopimuskoulutuksen Mestari-kisälli –mallilla. Lisäksi helpotamme. maatalouden ahdinkoa luomalla satovahinkovakuutusrahaston ja tukemalla lomitusta.

Koulutukseen ja tutkimukseen perussuomalaiset antaa tukea muun muassa ammatillisen- ja korkeakoulutuksen lisäresursointiin. Myös ryhmäkokojen pienentämiseksi osoitetaan määräraha ja vapaaehtoista kielivalintaa halutaan laajentaa.

Koti, hoiva ja hoito on perussuomalaisten kolmas paketti. Vaihtoehdollamme pieni- ja keskituloisille lapsiperheille jää jopa merkittävästi enemmän rahaa käyttöön. Nuorisopaketti huolehtii lasten ja nuorten mielenterveydestä ja jaksamisesta.

Annamme vaihtoehdossamme arvokkaan vanhuuden panostamalla muun muassa henkilöstömitoitukseen ja omaishoitajille. Puutumme myös eläkeläisköyhyyteen kohtuullistamalla lääkekustannuksia ja keventämällä verotusta.

Perumme kansaneläkeindeksiin sidottujen tukien indeksijäädytykset. Tämä auttaa monia eläkeläisistä lapsiperheisiin ja sairaisiin.

Turvallisuudesta emme tingi.
Tämä paketti sisältää resursseja poliisille, tullille, rajavartiolaitokselle ja oikeuslaitokselle. Kansalaisen oikeusturva ja turvallisuus vaativat näitä panostuksia. Otamme myös asevelvolliset sotilaiden tapaturmasuojan piiriin.

Toimenpidepaketti on viiden paketti. Siinä tarjoamme esimerkiksi perussuomalaisen kehitysyhteistyömallin, joka säästää suorasta valtion tuesta jatkossa jopa 550 miljoonaa euroa, mutta joka antaa mahdollisuuden merkittävästi kasvattaa kehitysavun vaikuttavuutta antamalla veronmaksajille suoran vaikutusmahdollisuuden.

Maahanmuuttopolitiikan alueella säästämme reilusti turvapaikkaturismin aiheuttamista kohtuuttomista kuluista. Vaadimme, että hallitus noudattaa omaa toimenpideohjelmaansa vuodelta 2015 täysimääräisesti.

Varallisuusveroa keräämme varakkaimmalta kymmenykseltä ja laitamme suursäätiöt ja –yhdistykset verolle oikeudenmukaisen veropohjan laajentamiseksi. Uudistus koskee ainoastaan varakkaita säätiöitä ja yhdistyksiä, joilla on yli 100 000 euron pääomatulot. Uudistuksen ulkopuolella olisivat Linnanmäkeä pyörittävän Lasten Päivän Säätiön kaltaiset hyväntekeväisyystoimijat.

Ylen toimintaa tehostamme vaihtoehdossamme niin, että veronmaksajien rahoja kuluu 50 miljoonaa vähemmän.