AKTIIVIMALLI REILUKO?

AKTIIVIMALLI REILUKO?

Aktiivimalli puhuttaa. Alun alkujaan mallihan on kehitetty latvasta juuristoon-ajatuksella. Aktiivimalli vahvistaa käsitystä: ensin tehdään ja sitten ajatellaan. Puolustuskyvyttömiltä on helppo viedä “tuhkatkin pesästä.” Niin tässäkin asiassa. Onko oikein, että hallituksen huonon päätöksenteon seurauksena eri-ikäiset ilman työtä olevat syyllistetään vain saamattomaksi passiivisten joukoksi. Onko aktiivimalli vuoronumeron pyörittelyä työttömän käsissä työnvälityksen penkillä? Tai, että hän istuu kirjoittamassa ja lähettämässä työhakemuksia kaiket päivät. Joten herää kysymys, onko ilman työtä olevalla muuta elämää? Puhumattakaan ilmantyötä olevalle lankeavasta paperiviidakosta.

Kunnat ovat erilaisessa asemassa, mutta aktiivimalli on rakennettu samanlaisena koko Suomen työttömille. Aktiivimalli ei tue työllistämistä tasapuolisesti. Erityisesti niissä kunnissa, joissa on alhainen työllisyysprosentti.

Kun ilman työtä olevan hankkii aktiivisuutta, on tarkoituksen mukaista, ettei 4,6 prosentin vähennys toteudu. 4,6 prosenttia voi olla kannustuslisänä. 4,6 prosenttia on se osuus, joka otetaan pois työttömyysturvasta, mikäli työttömälle suunnatut aktiivimalliin liitetyt toimet eivät toteudu.

Aktiivimallia voisi kehittää seuraavilla tavoilla. Esimerkiksi työnhakuprosessi kartuttaa aktiivisuuskorttia ja siinä osana työnhaku ja mahdollinen työhaastattelu, joka työllistää tai ei. Ilman työtä oleva voi jalkautua eri firmoihin ja mahdollisesti työllistyä. Tätä toimintatapaa toteutetaan jo sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaali- ja terveysala on Pieksämäellä hyvin työllistävä. Työttömät voivat kartuttaa aktiivisuuskorttia toimimalla esimerkiksi eri-ikäisten yksinäisten kanssakulkijana. Työnantaja voi tarjota rekrytointipäiviä, jonka aikana ilman työtä olevat ja työnantaja kohtaavat. Työantajalla ja työntekijällä on mahdollisuus tutustua ja päivän aikana voi tapahtua perehdytystä. Työllistä-kaveri, toinen ilman työtä oleva mahdollistaa omilla aktiivisilla toimillaan muun alan työnhakijan työllistymistä.

Etelä-Savon alueella on maa- ja metsätalouden toimijoita ja ilman työtä olevat voisivat kartuttaa aktiivisuuskorttiaan työskentelemällä ohjatusti maa- ja metsätaloustoimijan kanssa esimerkiksi lammastalous ja metsäalalla. Näistäkin on mahdollisuus saada todistus ja työllistyä. Näin karttuu aktiivisuuskortti.

Aktiivisuuskortti on kortti, johon kirjautuu työnhakijan reaaliaikainen aktiivisuus työhaussa. Digitaalijärjestelmä mahdollistaa kortin käytön. Järjestelmä on nykydigitalisaationa erityisen helppo toteuttaa.

Työnhakijan työtiedot kirjautuvat aktiivirekisteriin, jota työnantajat voivat hyödyntää etsiessään työntekijöitä. Aktiivisuusrekisterin ylläpitäjänä toimii entinen työtön, jonka rekisteri on työllistänyt. Rekisterin ylläpitäjällä on käytössään chat-yhteys nopeaan yhteydenpitoon. Rekisteriin on kirjattu kaikki työnhakijan työtiedot, ilman palkkaakin sisältävät työtehtävät.

Aktiivimalliin liittyviä kehittämistoimia voisi laajentaa koko Etelä-Savon, mahdollisen tulevan maakunnan alueella.

Karin Karjalainen

Mervi Eskelinen

Pieksämäki